Muistisairaat erikoishuomioon kotihoidossa

www.muistiliitto.fi 10.5.2017

Kotihoitoa on lähdetty kehittämään perustellusti tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi – riippumatta uudesta sotesta tai sen aikataulusta. Tämän valmisteluun saivat Keski-Suomessa osallistua myös muistisairaat ja heidän läheisensä.

Maakunnan kotihoidon sisällön määrittelemiseksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia eri puolilla Keski-Suomea. Niihin kutsuttiin mukaan kohderyhmää kirjeillä ja avoimilla kutsuilla paikallisissa lehdissä. Keskustelun lisäksi osallistujat saivat antaa kirjallisen palautteen kotihoidon tulevaisuudesta.

Oman aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden merkityksen olivat tilaisuuksiin osallistujat omaksuneet. Vastaajat olivat kuitenkin yllättävän yksimielisiä kotihoidon sisällöstä sitten kun palveluille on tarvetta. Vastausten pohjalta koottiin tulevaisuuden kotihoidon ”huoneentaulu”.

Millaista on muistisairaan hyvä kotihoito?

• Kodinmakuista. Muistisairaat toivovat voivansa elää mahdollisimman pitkään kotona tutussa ympäristössä niin, että tuki ja palvelut tuodaan kotiin.
• Yksilöllistä. Muistisairaan hyvä kotihoito lähtee sairastuneen yksilöllisistä tarpeista sairauden vaihe ja muut tilannetekijät (perhe, ympäristö) huomioiden.
• Turvallista. Hoitajat ovat mahdollisimman tuttuja ja samoja. Sovituista asioista pidetään kiinni.
• Arvioivaa. Tilannetta (tukea, hoitoa, lääkitystä) arvioidaan ja muutosvaiheet huomioidaan.
• Arkista ohjausta. Pidetään kiinni rutiineista ja niistä asioista, jotka sujuvat sekä tuovat jatkuvuutta ja mielekkyyttä arkeen (esim. kotityöt yhdessä) ja linkittyvät elettyyn elämään. Turvataan ravinnon ja lääkityksen saanti.
• Aitoa. Kotihoito on ystävällistä ja luottamuksellista (= pitkä hoitosuhde). Muistisairas aistii teeskentelyn ja kiireen.
• Kokonaisvaltaista ja kiireetöntä. Muistisairas tarvitsee aikaa. Parempi olisi, jos muistisairaan luona viipyisi yksi työntekijä pidempään kuin monta eri ihmistä eri asian kanssa.
• Yhteistyön tekemistä. Yhteydenpito omaisten kanssa on erityisen tärkeää, jotta tieto kulkee ja omainen voi olla luottavaisella mielellä. Sovitaan eri osapuolten rooleista ja työnjaosta. Tiedonkulku työntekijöiden välillä tulisi myös varmistaa.
• Omaishoitajaa tukevaa. Huomioidaan omaishoitajan mielipiteet, fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä tuen tarpeet.

Yllä oleviin muistisairaiden ja heidän läheistensä ajatuksista tehtyyn yhteenvetoon ei ole lisättävää. Miten lupaus toteutetaan käytännössä – siinäpä riittää pohtimista ja hyvien toimintamallien levittämistä meille kaikille.

Muistisairaat erikoishuomioon -otsikko on poimittu erään palautteen antaneen henkilön paperin sivuhuomautuksesta. Se kiteyttää varmasti monen muistisairaan, heidän läheisensä ja heidän kanssaan työskentelevien ajatuksen tulevaisuuden kotihoidon haasteista selviämisen tavoitteen.

Kirjoittaja:

kehittämispäällikkö Ulla Halonen / Keski-Suomen Muistiyhdistys ry